KYSELYTUTKIMUS – Palkitseminen ja kiittäminen suomalaisissa organisaatioissa

Kiitoskauppa Oy selvitti suomalaisilta päättäjiltä ja henkilöstöhallinnon ammattilaisilta kiittämisen ja palkitsemisen roolia heidän organisaatioissaan. Kysely lähettiin sähköpostitse viikolla 35/2018 yli 4.000 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin 113 kappaletta.

Yli 35 % vastaajista oli sitä mieltä, että palkitseminen ja kiittäminen koetaan heidän organisaatiossaan kilpailuedun lähteeksi ja se on osa jokapäiväistä yrityskulttuuria aina johtoryhmästä lattiatasolle asti. Vastaavasti jopa neljännes vastaajista kertoi että palkitsemisella ja kiittämisellä ei ole varsinaista roolia heidän organisaatiossaan.

”Iloksemme vastauksista käy ilmi, että oman henkilöstön kiittäminen ja kannustaminen otetaan tosissaan suomalaisissa organisaatioissa ja siihen halutaan selvästi panostaa. Yrityksemme on perustettu juuri tähän tarpeeseen; tekemään kiittäminen organisaatioiden sisällä mahdollisimman helpoksi ja osaksi organisaatioiden vakiintuneita käytäntöjä. Me uskomme vahvasti, että kiitos on helpoin ja kannattavin investointi minkä yritys voi tehdä, on kiitoksen kohteena sitten oma henkilöstö tai ulkoiset sidosryhmät.” kertoo Kiitoskaupan toimitusjohtaja Joonas Hyyppä.

Palkitsemisen ja kiittämisen muodoista yleisin on noin 1-2 kertaa vuodessa koko henkilökunnalle annettava lahja. Tämä käytäntö oli voimassa lähes puolessa (49 %) vastaajien organisaatioissa. Vastaajista 38 % kertoi, että heidän organisaatiossa esimiehille on luotu selkeät pelisäännöt ja käytännöt siitä miten alaisia saa palkita. Neljännes organisaatioista kannustaa esimiehiä kiittämään ja antamaan palautetta, mutta tähän ei ole luotu omia sääntöjä tai käytäntöjä.

”Kaikkein tärkeintä on koko johtoryhmän sitoutuminen palkitsemiseen ja omalla esimerkillä toimiminen. HR ei yksin voi sitä tehdä.” kommentti vastaajalta.

Vain viidenneksessä organisaatiossa oli käytössä kirjalliset ohjeet palkitsemiseen. ”Kyselyn avoimissa kommenteissa tuli vahvasti ilmi tarve selkeille pelisäännöille palkitsemiseen ja kiittämiseen liittyen. Esimiehet eivät kaikissa tilanteissa selvästikään tiedä miten voisivat toimia ja onko palkitseminen sallittua ja missä rajoissa.” Joonas Hyyppä Kiitoskaupasta toteaa. Kiittämiseen käytettävän lahjan arvoa ei ollut määritetty kolmanneksessa kyselyyn osallistuneista organisaatioista. Organisaatioissa joissa lahjan arvo oli määritetty yleisin summa oli 50 € ja 100 € välillä. Kysyttäessä kiittämiseen ja palkitsemiseen käytettävän lahjan kriteereistä tärkeimmiksi nousivat sopivuus yrityksen arvoihin sekä lahjan hinta. Myös lahjan laatu, lahjansaajan mahdollisuus vaikuttaa itse lahjaan sekä lahjan kotimaisuus koettiin tärkeiksi.

Kouluarvosanaksi oman organisaation kiittämis- ja palkitsemiskäytännöille annettiin vain 7,4. Organisaatioiden ylin ja keskijohto näkivät tilanteen hieman parempana ja antoivat kouluarvosanaksi 7,8. Organisaation koolla ei ollut huomattavaa merkitystä siihen minkä arvosanan antoi. Suurin ero vastaajien kesken tuli siinä osallistuiko itse kiittämis- ja palkitsemiskäytäntöihin liittyvään päätöksentekoon. Päätöksentekoon osallistuvat vastaajat (57 % vastaajista) antoivat arvosanaksi 7,8 ja vastaavasti ne, jotka eivät osallistuneet päätöksentekoon (43 % vastaajista) antoivat arvosanaksi vain 6,7. Kiitettävän arvosanan oman organisaation kiittämis- ja palkitsemiskäytännöille antoi vain 9 prosenttia vastaajista.

”Yhteenvetona voi todeta, että vaikka tilanne organisaatioissa on hyvä, niin parantamisen varaa on vielä paljon. Meidän missio on, että yhä useampi organisaatio panostaisi kiittämiseen ja palkitsemiseen niin että olisi valmis antamaan itselleen kiitettävän arvosanan tähän liittyen.” toteaa Joonas Hyyppä lopuksi.